Havuseppele ulko-oveen

Lammaskranssin oli aika päästä talvisäilytykseen. Huomasin, että ilmeisesti jotkut linnut olivat käyneet nokkimassa jo sitä, mm. silmät irti.

Tein tänä vuonna havukranssin, viimevuonnahan oli puolukan varvuista. Koristeeksi laitoin muutaman kärpässienen, kun tykkään niistä niin kovin. Vähän ehkä jouluinen, mutta ei ole jouluun enää kuin alle 40 yötä, niin saa mennä jo oveen paikoilleen.

Kesällä töitä teki muurari

Olen tänään opetellut ihan uuden taidon, muuraamisen. Minulla on vähän sellainen elämänasenne, että jos ei ole kokeillut, niin ei voi tietää kuinka hyvä olisi jotain tekemään ;) Tässä on ihan eka muuraamani harkko.

Sitten se olikin kivaa ja muurasin vähän lisää ja itse asiassa vielä tämänkin jälkeen lisää. Hieno tunne kun huomaa, että osaa ja taitaa.

Keskiviikkona nikkaroin terassille aurinkopurjeet varjostamaan. Purjeet on Ikeasta. Niistä tuli mielestäni tosi kivat ja meidän tyyliin sopivat. Nyt on ollut kiva kahvitella terassilla, kun heinänteolta ja rakentelulta on siivousvehkeet saaneet viettää kesälomaa.

Ja taas neulottu pääsiäismuna

Ja kevään ensimmäinen valkovuokko! Ihanaa <3

Jämäkuun merkeissä valmistui toinen Arne&Carlos pääsiäismuna, lankana Novita Nalle ja Wool (ehkä?!), puikot nro 3. Langankulutus tähän 8 grammaa :)

Eelis kuvasi pari päivää sitten Kaaposta videon blogiinsa, kannattaa kurkata <3

Siili, pöllö ja päivänsini

Nämä siilit syntyivät vauhdilla hoitolasten taitavissa käsissä. 

Ja tämä pieni avaimenperä-maskotti-pöllö syntyi nopeasti minun käsissäni lahjaksi yhdelle kivalle tytölle.

Kun hoitolapset istuttivat äitienpäiväksi päivänsiniä, minä istutin myös itselleni, niiden kukinnot ovat niin upeita.

Päivänsineni on ollut parvekkeella ruukussa, ja on kestänyt ihmeen hyvin kesän tuuliset kelit.

Kun olin pieni, mummilla oli päivänsiniä lähes joka kesä kesäkukkana. Oli hauska seurata miten nuput kasvoivat ja kasvoivat ja arvailla minä päivänä mikäkin nuppu avautuisi, yhdeksi päiväksi.

Tämä sininen tiskikukka matkasi yhdeen "uuteen kotiin" elokuun alussa. Lanka on Novita Bambua.

En ole jaksanut tehdä ihan hirveästi käsitöitä viime aikoina, liekö melko kovatahtinen KesäYönHullutus verottanut voimia, tai ehkä erittäin ankara loppukesän flunssa joka iski minuun. Vaiko kaikki lasten muutot ja opiskelujen alut yms. Nyt minulla on työn alla yksi iso poncho ja lukuisa määrä muita vähän vanhempia ufoja. Ehkä niistä sitten jo lähiaikoina enemmän, yritän saada itseni ns. kuosiin pikku hiljaa tästä.

Lisää KYHäilyjä valmistuu ja taidetaan saada terassikin

Tänään on saatu taas paljon aikaan. Minä olen tehnyt Kaapolle talveksi kerppuja ja Mika aloitti terassin tekemisen. Onhan tässä talossa toki terassia ja parveketta jo neliömetrejä ennestäänkin, mutta näin ison perheen istuessa pyöreän ulkopöytämme ääreen tuntuu, että tilaa saisi ympärillä olla enemmänkin. Ja entäs jos on vielä lasten kavereitakin pöydän ympärillä ja tiedä ketä milloinkin sattuu tulla tupsahtamaan visiitille. Itse asiassa tämä terassin rakentaminen oli mielessä päätetty jo ennen kuin edes noita varsinaisia taloon kuuluvia terassia ja parveketta oli tehty, eli ei mikään hetken mielen häiriö tämä projekti. Mallia terassiin otetaan vähän Kannustalojen pergolasta.

Isä ja tytöt ahertaa...    

Kasvihuoneesta on saatu omaa kurkkua jo pari kolme viikkoa, nyt alkaa ekat tomaatitkin punertaa.

Tomaateille mallia näyttää KYH#19: Joulusukka, jonka viimeistelin tänään.  

Tänään viimeistelin myös nämä KYH#3 sukat, Saltkråkanit, lankana Novita Impivaara, puikot nro 3. Valmiiden sukkien koko 32/33. 

Annille valmistui muutama päivä sitten pitsineulekauluri, lankana Novita 7 veljestä. 

Tänään viimeistelin Pohjanmaankintaat KYH#1. Näissä on otettu uusi peukalon teko tekniikka haltuun. Oli hauska tehdä näinkin, varsinkin kun en tykkää yhtään tehdä peukalokiilaa... mutta toisaalta ilman kiilaa tehdyn peukalon asento jotenkin ahdistaa omassa kädessäni. Luulen, että teen tällä tekniikalla myöhemminkin lapasia, että pääsen kunnon tuntumaan siitä.

KYH -projekteja on vielä muutama kesken, Lovikka -kintaat on koristeita vaille valmiit ja sitten on vielä se virkkuutyö ja yhdet lapaset ja sukat... jos olen laskuissa mukana pysynyt. Virkkaustyötä teen ainakin ensiviikolla, kun lähdemme käymään Korkeasaaressa... mennessä ja tullessa ehtii ihmeesti virkkaamaan.  

Räkättirastaalle nokittavaa ja Emman tossut

Maalailtiin tänään Ellan kanssa vähän kiviä. Meillä on ihan hirveästi räkättirastaita ja ollaan niitä yritetty kaikin konstein karkottaa, mutta nehän eivät todellakaan halua karkottua vaan himoitsevat kypsyvää mansikkasatoamme :) 

Jostain luin vinkin, että kun maalaa kiviä mansikan näköisiksi ja asettelee mansikkapuskiin, niin niillä voitaisiin hämätä räkättejä. Eli räkätit tulisivat nokkimaan näitä tekomansikoita ja toteaisivat ne huonoiksi ja lähtisivät etsimään muualta mehukkaampia marjoja. 

Tiedä sitten hämääntyvätkö räkätit, mutta meillä oli ainakin Ellan kanssa tosi hauskaa näitä maalatessa ja sitä paitsi, mansikoista tuli tosi hienoja.

Tässä muuten mansikoiden vierellä myös Emman uudet virkatut tossut. Virkkasin KYHäilyjen merkeissä Essille tossut, ohje Käsityölehden kesäliitteestä ja sitten myös Essin kaveri Emma halusi tossut. Ne ovat tässä. Nämä ovat KYH#12, lisää KesäYönHullutuksestani täällä. Yritän saada päivitettyä postauksen lähiaikoina, nyt kun lomani viimein alkoi... olen sitä vaan viimeajat siirtänyt koko aika huomiseen, kun on ollut niin kiirettä.

Virkattuja pöllöjä

Lisää virkattuja pöllöjä. Tämä valmistui jo huhtikuussa Ellalle, virkkasin samalla ohjeella kuin aikaisemmatkin.

Sitten virkkasin vielä nämä 8 hoitolapsien kesäpöllöiksi, ne ovat hieman pienempiä mitä Ellan, ovat virkattu Novita Nallen jämäkeristä ja muista samanvahvuisista langoista, osa on virkattu koukulla nro 3 ja osa 2½, ripustuslenkkiin laitoin pienet avainrenkaat. Tässä kuvassa pöllöt ottavat aurinkoa, tosi kirkkaasti paistaakin, lamohietakirsikan oksien päällä. Minun lamohietakirsikka on levinnyt jo aivan valtavan laajaksi, Kyrössä kun asuttiin, siellä vastaava ei innostunut ollenkaan näin kovaan kasvuun. Harmi, että kukinta menee varsin nopeasti ohi, mutta kukinnan tuoksu on sitäkin hurmaavampi.

Ja lisää kukkia, tiskikukka. Samalla ohjeella kuin aikaisemmatkin, Novita Bambua tämäkin. 

Vielä yksi kukka, alppiruusuni. Ostin 2011 sen Plantagenin alennusmyynnistä, en edes muista minkä niminen on... toivottavasti löytäisin sen kortin jostain jemmasta missä nimi on. Sen muistan, että matala lajike kuitenkin. Tämä vuonna ja tällä huis hais hoidolla eli ei juuri millään hoidolla kukka ilahdutti minua joka tapauksessa runsaalla kukinnalla.

Kevään ensimmäinen kukka

Tai ei nyt ihan ensimmäinen, sillä Anni toi viikko sitten ekat leskenlehdet pikkuiseen maljakkoon. Mutta istuttamistani kukista tämä on kevään ensimmäinen. Vielä pari päivää sitten tämän päällä oli valtava lumikasa, tänään huomasin jotain valkoista, muutakin kuin kukan merkkilapun... en ollut uskoa silmiäni. Kolme nuppua!!! Sain tämän jouluruusun Mikalta jouluna 2011 ja vielä koko viime kesänkin se oli hyvin pikkuinen ja kärsivän näköinen, olin varma, että se on tuhon oma. 

Vaan ei ollut, miten iso ilo kolmesta niin pienestä kukinnosta :) Krookuksetkin lupailevat jo! Ja pari päivää sitten kuulin kiurun laulua.

Olgat ja Elisabeth

Sukkasadon toinen parini, ekat ikinä neulomani Olga-sukat, kokoa 38, lankana Novita seitsemän veljestä syksyn uusi raitaväri, puikot 3½. Kärkeen neuloin spiraalikavennuksen, jonka ohjeen löysin Mitrosen - Vilkkumaan kirjasta Sukkasillaan. Innostuin spiraalikavennuksesta siinä määrin, että sitä tulen jatkossa käyttämään sukissa kuin sukissa.

Ja keväinen äitienpäiväruusuni, Queen Elisabeth, se jaksaa vaan kukkia runsaasti. 

Maalari maalasi taloa

... ja sai sen viimein valmiiksi. Yhteistuumin Mika, Essi, Anni ja minä. Ei tullut sinistä, eikä punaista...

... vaan tuli harmaa. Nyt huilataan ja sitten jatketaan kukkapenkkien ja muiden pihajuttujen kanssa.

Pihan kukkia

 Sateen jälkeen pihalla:

Fairy maanpeiteruusu kukkii urheasti, vaikka  kohtelin sitä niin huonosti 

viime syksynä ja sen oksat paleltuivat lähes kokonaan. 

Äitienpäivänä saamani Queen Elisabeth lupailee jo. 

Queen Elisabeth on minulle hyvin rakas ruusu. 

Kun olin pieni mummini istutti niitä puutarhaansa minun ilokseni, 

toisen nimeni, Elisabet, kunniaksi. 

Mummini oli kummitätini ja paras mahdollinen, jonka siihen virkaan voi saada, 

kuten nimikkoruusujenkin istutuksestakin voi vähän päätellä.

Etupihalla juhannusruusun vieressä kukkivat pienen pienet orvokit, niitä on levinnyt myös sepelille. Ne ovat kylväytyneet viime kesän orvokeista, joiden siemenkodat ripottelin kukkapenkkiin.