perjantai 28. joulukuuta 2012

Joulupallo

Joulun kunniaksi vähän jouluisia neuleita, eikös vaan. Eilen hain kerät ja puikot esiin ja neuloin uuden joulupallon. Nyt palloja on 11, eli  vielä 44 mallia neulomatta. 

Tämä malli on numero 46 Olkipukki. Tosin Kaapoksihan tuo heti tunnistettiin.

Kiitos kommenteistanne, niitä on aina kiva lukea, vaikka harvakseltaan niihin vastaan henkilökohtaisesti. Nyt yritetään täällä parantua, influenssaksi lääkäri tätä mun ja Ellan tautia epäili. Inkiväärijuomaa ja lepoa, eiköhän tästä kohta kuntoon tulla.

torstai 27. joulukuuta 2012

Kaapo Karvapoika


Kaapo tähyilee tielle, kukahan siellä kulkee... Kaapo on tehnyt itselleen myös kivan ulkoiluradan kantamalla heiniä suussaan polulleen, nyt ei sorkat lipsu. 
Tästä korkeudesta Kaapo voisi hypätä helposti yli, mutta taitaa ymmärtää, että ruoka jää sitten karsinan sisäpuolelle ja takaisin hyppy olisikin hankalampi toteuttaa.

Kuusenkoristeita hamahelmistä



Eelis innostui tekemään yhtenä päivänä hamahelmistä tonttuja ja joulupukkeja. Mallit keksi varmaankin omasta päästään, minä en ainakaan muista, että meillä olisi ollut tämän näköisiä malleja jossain aiemmin. Ensin Eelis ajatteli, että liimaa näihin hahmoihin magneetit taakse ja menee myymään niitä joulumarkkinoille. Lopulta ne päätyivät kuitenkin kuusen oksille roikkumaan, seuraaviin joulumarkkinoihin kun on vielä niin pitkä aika.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Pujotettava kaulaliina lapselle

Viime viikolla neuloin Ellalle kaulaliinan. Se on tuollainen pujoitettava perinteinen pienten lasten malli, olen joskus ensimmäisen neulonut lahjaksi saadun mukaan. Aluksi luon kolme silmukkaa ja sitten lisään aina kerroksen lopussa silmukan ennen reunasilmukkaa, tässä huivissa taitaa olla 24 silmukkaa, pujoitus osassa jaan silmukat kahteen ja neulon 1 oikein 1 nurin joustetta, väli taas kaikilla silmukoilla aina oikeaa kunnes on sopivan mittainen venytettynä. Tämä huivi on neulottu Novita Nallesta bambupuikoilla Nro 3.

Tässä kuvassa Ella on juuri tullut koulusta todistuksenhakureissusta ja koulusta saatu suklainen joulupukki on kiireessä vähän karannut pitkin naamaa.

Kuivatut omenat ja virkatut patalaput

Tänä vuonna joihinkin joulupaketteihin piiloutui mm. näitä kuivattuja tähtiomenia. Osa oli pujoitettu reiästä satiininauhaan ja paketoitu sellofaaniin. 
Ja yksi satsi oli lasipurkissa. Kuivattujen omenien ohje löytyi Koti- ja maatalousnaisten Koti-lehdestä 10/2012. Ensin omenat pestiin, sitten kota otettiin omenaporalla pois, omenat leikattiin siivuiksi ja otettiin tähtimuotilla tähden mallisiksi. Sen jälkeen omenasiivu painettiin toiselta puolelta kaneli-sokeriseokseen ja laitettiin kuivumaan yön yli hyötykasvikuivuriin. Kaneli oli ceylonin luomukanelia, se ei sisällä kumariinia eli omenat sopii myös lapsille. Omenasiivuista jäi tähdistä reunat, ne kuivasin ilman mausteita ja Atte söi suurimman osan, omenan kodat sai Kaapo-karvapoika herkutella eli koko omena meni hyötykäyttöön.

Joihinkin paketteihin piiloutui myös jouluisen värisiä patalappua, jotka virkkasin vanhalla tutulla retromallilla koukulla nro 3 Novita Nallen punaisesta ja valkoisesta langasta. 

torstai 20. joulukuuta 2012

Joululimppu

Tällä Kinuskikissan ohjeella on joululimppuja leivottu meillä jo vuodesta 2009 alkaen. Reseptistä tulee neljä ihanan makuista piimälimppua. Eikä tätä leipää ole meillä tarjolla pelkästään jouluna.

Ja kun heti kuumana leikkaa, niin meneehän siinä siivu murteille, mutta mitenkäs sitä maistiaista nyt niin kauan odottelisi, että leipä ehtisi jäähtyä.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulupojat

Leivottiin tänään hoitolasten kanssa joulupoikia. Meillä oli niin hauskaa. Ensin suunniteltiin, että tehdään koko taikinan kokoinen joulupoika ja sitten se kohoaa uunissa niin paljon, että ottaa uunin kattoon kiinni. Sen jälkeen oltaisiin soitettu Mikalle eli palokunnalle ja miten Mika sitten sanoisi meille, että kuulkaas tytöt, ens kerralla tehkää vähän pienempiä pullia kun tuo ei mahdu edes suuhun. Päädyttiin sitten tekemään paremmin uuniin ja suuhun sopivia joulupoikia, ensin pyöriteltiin pallot, sitten madot ja lopuksi kieputettiin pojalle pää ja jalat ja sitten rusina silmäksi, voitelu munalla ja uuniin.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Paperitähtiä

 
Muutamana menneenä päivänä olen askarrellut paperitähtiä, se on oikein mukavaa ja estää stressiä. Sanoinkin tästä perheelle, että äiti tekee stressitähtiä, niin joku kertoi opettajansa askartelevan niitä tunnilla kun alkaa meno olemaan sitä luokkaa, että kohta ruuti muuten syttyisi. Näiden kahden isomman mallin olen alkujaan opetellut Hippanan blogista, harmi vaan, että sähkökatko on vienyt hänen hyvän ohjeensa kuvat mennessään. Myöhemmin löysin saman tähden ohjeen Käspaikan sivuilta.

Tämä paperitähti sen sijaan on minulle ihan uusi tuttavuus, sen bongasin vast ikään hilmiinan tekemänä Puikkojen polut 2 -blogista. Hän oli löytänyt ohjeen Handmade -sivuilta. Näitä tähtiä tein aika monta samalla kun katselin lauantaina Selviytyjiä telkkarista. Selviytyjät on kymmenen uutisten ja sään lisäksi oikeastaan ainoa ohjelma, jota katson telkkarista... minulle on ihan turha tulla kertomaan jostain esim. Salkkareista, tiedän niistä yhtä paljon kuin sateliittien rakentamisesta ja täytyypä sanoa, että jälkimäinen kiinnostaakin enemmän ;)
Nämä tontut tehtiin Ellan kanssa ihan äsken. Ostin eilen Biltemasta askartelupaketin, hintaan 2,69 e ja se sisälsi tarvikkeet ja ohjeet kahteen tyttötonttuun olkipukkeineen. Tottahan me vuohipaimenet oltiin justiinsa tämmäsiä tonttuja vailla. Laitettiin pukit talushihnaan, etteivät vaan lähde karkuun.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kellokakku

Järjestelin leivontakaappiani ja käteeni osui viime joulun jälkeen ostamani kuusenkoristekello. Päätin vihdoin kokeilla sokerikellojen tekoa, sellaisten joita ihastelin jo pari vuotta sitten Kermaruusun vanhassa blogissa ja huomasin ilokseni, että hän oli siirtänyt kuvan ja ohjeet uuteen blogiinsakin.

Kakussa kuuden munan pohja, kostutus vaniljamaidolla, välissä mustikkahilloa ja flora-vispi-mascarpone vaahtoa. Päällä samaa vaahtoa, pursotetut pallerot yrittävät esittää lumipalloja :) Koristeena kaakaojauheella värjätystä sokerimassasta tehtyjä "piparkakkuja".

Sokerikellojen teko oli aika helppoa oikeastaan. Täytyy sanoa, että olin epäluuloinen saanko mitään aikaan ja miten sokeri käyttäytyy. Yllätyin todella, että kelloista tuli kovat kuin palasokeri. Seuraavalla kerralla uskallan kovertaa kellon ohuemmaksi, koska kello kovettuukin paljon enemmän kuin luulin. Kellon kieli on pikeeriä, jäi hosuessa liian löysäksi, kielen päässä kullan värinen pehmeä sokerihelmi.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Pähkinäiset oliivipyörteet

Uusimmassa Meidän Perhe -lehdessä 12/2012 oli kiva pikkusuolaisten ohje. Näitä tulee tehtyä varmasti toistamiseenkin, helppoja ja nopeita tehdä ja erittäin hyvän makuisia.

Pähkinäiset oliivipyörteet
1 pkt pakastelehtitaikinaa
1,25 dl makeaa chilikastiketta
1,25 dl pilkottuja kalamataoliiveja
1 dl hasselpählinärouhetta
1 dl pekaanipähkinöitä 
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
2,5 dl mozzarellajuustoraastetta

Anna lehtitaikinan sulaa hyvin. Kaaviloi noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Levitä päälle makeaa chilikastiketta.
Levitä oliivit, pähkinät, pilkottu aurinkokuivattu tomaatti ja juustoraaste tasaisesti lehtitaikinan päälle.
Rullaa lehtitaikina pitkältä sivultaan varovasti rullalle. Peitä rulla kelmulla ja siirrä se jääkaappiin puoleksi tunniksi lepäämään.
Viipaloi taikinarullasta terävällä veitsellä noin sentin levyisiä kiekkoja. Aseta kiekot leivinpaperin päälle pellille.
Paista 180 asteisessa uunissa 20 minuuttia, tai kunnes pyörteet ovat kauniin kullan ruskeita. Tarjoile lämpimänä.

Lumiukkoja ja tunnustus

Pakkassäästä johtuen ei ulkona voi lumiukkoja oikein tehdä niin tehtiin sitten sisällä. Nämä valmistuivat jo joku aika sitten. Ohjeen löysin Hippo-lehdestä. Kuvassa näkyy oma lumiukkoni ja lisää kuvia löytyy sivulta: Lasten puuhat.

Joulukuun alussa sain myös kivan yllätyksen Virpiltä. Kiitos oikein paljon tunnustuksesta!

Saksan kielen adjektiivi liebster tarkoittaa suosikkia, lemmikkiä tai rakasta. Liebster-tunnustuksen ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.

Säännöt ovat seuraavat: 
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin.

Minä jaan tunnustuksen seuraaville viidelle blogille:

(hilmiina on tehnyt tosi nätin paperitähden, en ole ennen nähnytkään tämän näköistä)

(Riinalla on siellä muuten tosi kiva arvonta menossa 17.12. klo 10 asti)

(hieno satulan päällinen justiinsa valmistunut)

(Ihania kuvia!)

JA VIIDENTENÄ

(Kivoja piparijuttuja, käykääpä kurkkaamassa ja Eetu-pupu on niin suloinen)

Tässäpä nämä viisi, olisin voinut jakaa tällä kertaa paljon enemmänkin näitä tunnustuksia, paljon on kivoja uusia blogeja, joilla ei ole vielä niin hirmuisesti lukijoita ja tuo 200 lukijaa on kyllä minusta aika paljon.

Käykää katsomassa ja liittykää näihin lukijoiksi, ette tule pettymään!

Lumipyryterveisin; RyytimaanMinna

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Joulukortit postissa



Kesän lapsi - Minna - oli laittanut blogiinsa minulle muutaman jouluisan kysymyksen ja tokihan niihin vastaan... niin paljon joulusta kun tykkään, niin tehtävä oli erittäin mieluisa.

Sinäkin varmasti tykkäät joulusta, eikös vaan? Ja ehkäpä otat haasteen vastaan ja vastaat myös näihin neljään kysymykseen <3

1. Lempijoulukukka? Kielo. Se on minun kesän ja joulun ja kaikkien vuodenaikojen lempikukka. Myös tuo Minnan mainitsema jouluruusu on kaunis, se tuleekin heti kakkosena minunkin suosikeissani.
2. Joululaulu, joka virittää tunnelman? Varpunen jouluaamuna. Tämä tuo aina mieleeni pienenä kuolleen veljeni, hän kuoli Viattomien lasten päivänä. Tästä ei ehkä virity sillä tavoin iloista tunnelmaa kuin monista muista lauluista, mutta se muistuttaa minua joka joulu siitä, että pitää muistaa rakastaa toista joka päivä, unohtamatta sanoa sitä.
3.Tätä jouluvalmistelua en ole koskaan jättänyt tekemättä? Hmm... aika vaikea. On monia valmisteluja joita olen aina ja joka joulu tehnyt. Lahjat, kortit, ruuat, kuusi. Mutta ehkä tärkein itselleni on joulusauna, ensin sauna pestään lattiasta kattoon ja sitten nautiskellaan hartaasti sen pehmoisista löylyistä. Jos keli salllii, joskus kieriskellään hangessa, usein on myös itse tehty vihta mukana. Joulusaunaa ilman joulu ei tunnu varmasti yhtään miltään.
4. Joulun tuoksu? Se on joulukuusen tuoksu, ehdottomasti.

Nyt on sinun vuorosi, otathan haasteen vastaan! 

PS: Ylhäällä näkyvä kuva on muuten pieni kurkistus tänä vuonna askartelemiini joulukortteihin. Tämän kuvan ympärille rakensin niiden ajatuksen, Joulun tähdestä ja lapsesta. Kuvan lapsi on meidän Ella, varmaan arvasittekin :) Enempää en paljasta kortista, sillä ne ovat vasta matkalla saajilleen.

torstai 6. joulukuuta 2012

Suomi-kakku

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Suomi-kakku. Essi leipoi neljän munan kakkupohjan ja minä jatkoin siitä. Kostutus vaniljamaidolla, välissä kuningatarhilloa ja flora-vispi-mascarpone -vaahtoa.
Päällä sokerimassaa, Suomi otettu isolla piparkakkumuotilla sokerimassalevystä ja värjätty elintarvikeväreillä.

Itsenäisyyspäivä on mennyt meillä tänäkin vuonna hyvin samanlaisella kaavalla kuin yleensä. Ensin kirkonmenot, joissa minä, Anni ja Essi kerättiin kolehti ja Essi oli laskemassa kunnan seppelettä sankarihaudalle. Mikan kanssa käytiin viemässä Oiva-papan ja apen haudoille kynttilät. Kiitos Heille ja muille maatamme puolustaneille, että saamme elää tässä kauniissa turvallisessa maassa itsenäisenä kansana.


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Lovikka-lapaset

Mahatauti sai minusta yliotteen ja yllättäen joulukin tuli pari päivää lähemmäs täysin minun huomaamattani. Eilen, vielä toipilaana, aloin neuloa Eelikselle pakkaskäsineitä, sopivia kun ei löytynyt muuten mistään. Lovikat valmituvat nopeasti ja nämäkin aamupäivän kuluessa. Koko 10 -vuotiaalle, puikot Nro 8, lankana Novita Puro Aallokko sini-vihreä, koristeessa Novita Nalle valkoinen. Sanoin Eelikselle, että nämä ovat vähän nyt sellaset Suomi-lovikat, itsenäisyyspäivän kunniaksi. 

Ja kiitos Virpi ihanasta tunnustuksesta, jaan sen... kunhan saan itseni ensin ns. kuosiin, niin kuin nuo muksut sanoisivat